maanantai 27. lokakuuta 2008

Kiitokset ja pika-analyysi

499 ääntä (tarkastuslaskennassa 11 lisää) tuli ja varavaltuutetun paikka. Olen hyvin iloinen tästä tuloksesta ja kiitän kaikkia minua äänestäneitä, kampanjatyöntekijöitä ja tukijoitani!

Puolueen alennustila puolestaan jatkuu, eikä siinä ole mitään uutta, yllättävää tai epäreilua.

Nuorena ja tuntemattomana ehdokkaana menestyin ensiyrittämällä hyvin - vaalivalvojaisten jälkeen tapaamieni puolueaktiivien mukaan yllättävän hyvin. Minulla oli puhtaasti vasemmistolainen agenda. Pidän saavuttamaani äänimäärää osoituksena siitä, että ihmiset haluavat SDP:ltä rehellisen vasemmistolaista sosialidemokratiaa. Eikä tämän pitäisi olla kovin yllättävää.

Ehkäpä puolueen olisi aika miettiä sitä keskustassa häärimistä uudelleen. Toivottavasti tämän jälkeen etsikkoaika voitaisiin päättää ja puolue palaisi vihdoin juurilleen.

Eräässä blogissa soimataan Erkki Tuomiojaa siitä, että hän kritisoi SDP:n unelmahöttöä vasta vaalien jälkeen eikä niitä ennen. Ikään kuin puoluetoimisto olisi tällaista kritiikkiä kuultuaan luopunut unelmakampanjastaan. Ei tietenkään olisi. Unelmakampanjastahan oltiin ylpeitä ja sen kritisoiminen herätti jo elokuussa voimakkaita tunnereaktioita.

Tämän puolueen toistuva ongelma on se, ettei se pysty ottamaan vastaan puolueen sisäistä kritiikkiä, vaikka kaikki tietävät että jotain on pielessä ja kannatus vain laskee. Tämän voi todeta vaikka lukemalla kyseisen unelmakampanjaa kritisoineen blogimerkinnän kommenttiosion.

Niin, ja kriitikoiden kritisoijille: puolueen sisäisessä oppositiossa istuminen ei johdu siitä, ettei muuta "osaisi". Se johtuu siitä, että puolueen ja sosialidemokratian välinen etäisyys on huolestuttavan iso ja oppostition mielestä tämän etäisyyden pitäisi kadota. Eli oppositiolla on näkemys, joka eroaa puolueen valtavirrasta. Jostain syystä nämä itsenäiset analyysit ja näkemyserot tulkitaan kyvyttömyydeksi tehdä mitään. Hmmm. Missä vika?

6 kommenttia:

Mikael Pirttis kirjoitti...

Onnittelut hyvästä äänimäärästä!

Luulisin, että puolueväessä oltiin yllättyneitä äänimäärästäsi, koska siellä ei tiedetty sun olevan aktiivinen myös työväentalojen ulkopuolella. Sieltähän ulkopuolelta tulee suurin osa äänistä.

Itse uskon, että Uusi SDP -uudistustyötä tulisi jatkaa. Tämä ei poissulje sitä, etteikö voitaisi tehdä analyysiä globaalikapitalismin tilasta. Tällainen on välttämätöntä finanssikriisin takia.

Anonyymi kirjoitti...

Totesit seuraava:

"puolueen ja sosialidemokratian välinen etäisyys on huolestuttavan iso"

Eikö SDP:n puoluekokouspäätöksiä edistävä politiikka ole sosialidemokratiaa ja sen kritiikki sen kritiikkiä? Millä valtuuksialla sinä tai kukaan muukaan kyseenalaistaa SDP:n puoluekokouksen vallan linjan määrääjänä?

Onneksi olkoon muuten mainiosta äänimäärästä!

Elina Aaltio kirjoitti...

Hyvä anonyymi,

nyt mennään asioiden ytimeen. Millä valtuuksilla tosiaan?

Sosialidemokraattinen puolue ei ole demokraattinen, ellei jokaisella sen jäsenellä ole yhtäläistä oikeutta osallistua sosialidemokraattisen politiikan määrittelemiseen. Ja joskus tämä tosiaan tarkoittaa puoluehallituksen päätösten kyseenalaistamista. Tämä juuri on POLITIIKKAA. Tämä juuri on demokratiaa. Myös enemmistön päätösten kyseenalaistamisen täytyy olla vapaassa valtiossa mahdollista.

Sosialidemokratia on ideologia, ei yhtä kuin SDP:n puoluekokous. Sosialidemokratia on vieläpä laajalle levinnyt globaali aate. Suomen SDP:llä ja sen puoluekokouksella ei siis ole mitään yksinvaltiutta sen määrittelemiseen.

Sosialidemokratian teoretisointiin voit perehtyä esim. lukemalla Marxin ja Kautskyn teoksia. Kyllä se on määritelty paljon ennen Lipposta, Heinäluomaa, Urpilaista tai edes Tuomiojaa.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä vastaus Elina, mutta kyse on tietysti tulkinnasta. Tulkitsetko sinä Urpilaisen linjan (esimerkiksi vaalitavoitteet terveyspalveluihin ja sivistykseen liittyen) antisosialidemokraattiseksi? Minusta on täysin selvä, että SDP:n puoluekokous määrittelee suomalaisen sosialidemokratian suuntaviivat, kumoamatta aateperintöä.

Kokonaan toinen keskustelu liittyy sitten tähän mielikuvapuoleen, jota unelmateema oli. Se ei kuitenkaan määritellyt sisältöä ja jos sisällöstä halutaan puhua, niin puhutaan sitten siitä, eikä kampanjan viestinnällisestä ulkokuoresta.

Elina Aaltio kirjoitti...

Niin, unelmakampanjan kritiikki on nimenomaan koskenut sitä, ettei se ole ollut sisällöllistä. Siksi sitä hötöksikin on kutsuttu. Visuaalisesta ilmeestä ei tässä blogissa ole puhuttu.

SDP:n tavoitteet paremmista hyvinvointipaleluista ovat olleet sosialidemokraattisia. Kyse onkin siitä, että samat tavoitteet oli kaikilla muillakin puolueilla. Kokoomuskin lupasi kaikkea hyvää ja kaunista.

Erot alkavat löytyä vasta, kun puhutaan siitä, miten palvelut järjestetään. Ja tässä SDP ei ole tehnyt selvää eroa kokoomukseen tai muihinkaan puolueisiin. Selvää talouspoliittista linjaa ei ole.

Suurin osa kansasta ei kannata yksityistämistä, mutta SDP:lle se ei tunnu olevan ongelma. Kuitenkin juuri julkisen sektorin markkinaistaminen on nimenomaan antisosialidemokraattista. Jos tämä tuntuu pahalta kuulla toverin suusta, voi vilkaista päivän Hesaria

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Sdp+romahti+mutta+Urpilaiselle+annetaan+viel%C3%A4+aikaa/1135240627945

Pasi Riepponen kirjoitti...

Aluksi onnittelut hyvästä tuloksesta. Ensikertalaiselle melkoinen saavutus.

En lähtisi kampanjasi sisällön tai vasemmistolaisuuden perusteella tekemään yhtä ehdokasta pidemmälle meneviä johtopäätöksiä siitä onko suunta käännettävä oikealle tai vasemmalle.

Varmasti kysyntää riittää yksittäisten ehdokkaiden kohdalla selkeästi vasemmistolaisille mutta puolueiden kannalta kannattaa muistaa, että vasemmiston tulos kokonaisuudessaan on yksi kaikkien aikojen huonoimmista.

Yksinkertainen ajatus siitä, että SDP:n tulisi "kääntyä vasemmalle", mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan, ei välttämättä johtaisi yhtään sen parempaan kannatukseen.

Yhä keskiluokkaisemmassa yhteiskunnassa, on keskiluokkaisuus sitten todellista tai näennäistä, sosialidemokraattien on entistä vaikeampi tavoittaa vakiintuneen kannattajajoukon lisäksi muita äänestäjiä. Erityisesti koulutetut nuoret ihmiset äänestävät todennäköisemmin aivan muita puolueita.

Luultavasti iso osa ihmisistä jakaa sosialidemokraattiset arvot mutta eivät syystä tai toisesta halua äänestää SDP:tä. Itse uskon kyseessä olevan enemmänkin identiteettiin ja mielikuviin liittyvä ongelma.

Nyt pitäisi vain löytää jonkinlainen arvopohja ja hyvät selkeät tavoitteet joihin tuo suomalaisten enemmistö voi yhtyä ja taas harkita sosialidemokraattien äänestämistä.